eskelinen, niko

leipää ja luottamusta – tutkimus luottamuksen tasoista ja yleistynyttä luottamusta ennustavista tekijöistä ruoka-avun asiakkaiden ja suomalaisen väestön keskuudessa. pro gradu-tutkielma

Tiivistelmä

Viime vuosikymmenten aikana luottamuksesta on tullut yksi yhteiskuntatieteellisen tutkimuskentän tutkituimpia ilmiöitä. Valtaosa viime aikaisista määrällisin menetelmin toteutetuista luottamustatutkimusta on tehty pääsääntöisesti laajoja kansallisia tai kansainvälisiä väestöaineistoja hyödyntäen. Väestöaineistot eivät kuitenkaan tavoita yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia huono-osaisten ryhmiä. Toistaiseksi paljoakaan ei tiedetä siitä, miten luottamus ilmenee hyvinvointivaltion heikoimmassa asemassa olevien keskuudessa.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella sitä, miten luottamus ilmenee verrattain heikossa sosiaalisessa, taloudellisessa ja terveydellisessä asemassa olevien ruoka-avun asiakkaiden keskuudessa suhteessa suomalaiseen väestöön keskimäärin. Lisäksi tutkielmassa selvitetään sitä, mitkä tekijät ennustavat luottamusta ruoka-avun asiakkaiden ja väestön keskuudessa. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten kokemukset hyvinvointipalveluiden ja sosiaalisen tuen riittävyydestä ovat yhteydessä yleistyneeseen luottamukseen sekä viranomaisiin kohdistetun ja ihmistenvälisen luottamuksen suhteeseen.

Tutkielman aineistoina käytetään vuonna 2013 Huono-osaisin Suomi -tutkimushankkeen puitteissa ruoka-avuista kerättyä kyselyaineistoa (N=3474). Referenssiaineistona hyödynnetään Kansaneläkelaitoksen tilauksesta vuonna 2013 kerättyä Kelan kansalaiskyselyä, joka edustaa 15-vuotta täyttänyttä väestöä mannersuomessa. Analyysimenetelminä on käytetty suorien jakaumien ja ristiintaulukoinnin ohella korrelaatioanalyysia ja logistista regressioanalyysiä.

Tutkimustulosten mukaan luottamus heikossa asemassa olevien keskuudessa on merkittävästi väestötason luottamusta heikompaa. Luottamusta ennustavien tekijöiden voidaan kuitenkin esittää eri aineistoissa olevan verrattain samansuuntaisia. Sekä ruoka-avun asiakkaiden että keskimääräisen väestön keskuudesta yleistynyttä luottamusta ennustivat erityisesti luottamus viranomaisia kohtaan, kaupungilta ja ystäviltä saatu tuki sekä tulevaisuuden usko ja kokemus elämässä pärjäämisestä. Tutkimustulokset osoittivat, että keskeiset erot aineistojen välillä liittyivät toimeentulon kontrollia kuvaaviin muuttujiin. Toisin kuin väestön, ruoka-avun asiakkaiden, keskuudessa talouteen liittyvät tekijät olivat voimakkaassa yhteydessä yleistyneeseen luottamukseen.

 

Abstract

Trust is one of the most studied phenomena in social sciences nowadays. On the basis of a growing body of empirical research on the subject, a great deal is already known about the levels and determinants of generalized trust as well as institutional trust. However, previous studies have mainly made use of population-wide data sets, which do not shed light on the situation of the most disadvantaged people of the society.

The purpose of this study was to analyse social and institutional trust among food aid recipients and Finnish population in general. The study also attempted to identify key determinants behind the generalized trust among food aid recipients and Finnish population. Special attention was given to the connection between an individual’s experience of receiving a sufficient amount of institutional or social support and generalized trust, as well as the connection between institutional trust and generalized trust. 

The data of the study originate from the Finnish Breadline Study (N=3474) and a nationwide survey carried out for the Social Insurance Institution of Finland ("Kelan kansalaiskysely 2013"). Besides descriptive methods and Spearman’s correlation analysis, a logistic regression analysis was performed to identify the predictive factors for generalized trust.

Study indicated that compared to Finnish population in general, economically and socially disadvantaged food aid recipients had lower levels of self-reported trust towards other people and authorities. However, the key findings of the study showed that determinants of generalized trust were very similar between the disadvantaged persons and Finnish population in general. Both in the case of food aid recipients and the general public, generalized trust was highly related with trust towards authorities, support from welfare institutions and family, and an optimistic attitude towards future. Based on the results, the main differences between the groups were linked with determinants related to the respondents’ economic situation. Among the food aid recipients those who reported to have financial problems were less likely to trust other people. Among the average Finnish population, self-reported financial problems were notlinked with generalized trust.