Laihiala, Tuomo & Ohisalo, Maria (2017) Leipäjonot sukupuolisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden mittarina. Sosiologia-lehti

Abstrakti

Tilastot eivät kerro suomalaisesta eriarvoisuudesta kaikkea, eivätkä kurjimmassa asemassa olevat välttämättä vastaa kyselytutkimuksiin. Tyypillisistä aineistonkeruutavoista poiketen tämän tutkimuksen aineisto (N = 3 474) on kerätty jalkautumalla leipäjonoihin. Tutkimus selvittää, millaiset sukupuolittuneet tekijät johtavat ruoka-apuun turvautumiseen. Ruoka-avusta apua hakevien hyvinvointivajeita hahmotetaan vertaamalla heidän elämänlaatuaan koko väestön elämänlaatuun sukupuolittain sekä perhetyypin mukaan. Lisäksi tutkitaan, miten sosioekonomiset tekijät ennustavat huono-osaisuuden kokemista. Leipäjonot ilmentävät sekä suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevaa yksinäisille, usein keski-ikäisille työttömille miehille kasautuvaa hyvinvoinnin eriarvoisuutta (miestapaista syrjäytymistä) sekä naisten tyypillisessä elämänkulussaan kohtaamaa rakenteellista eriarvoisuutta: yksin asuville tai yksinhuoltajille, tyypillisimmin eläkeläisille, kasautuvaa tulonjaon eriarvoisuutta (naistapaista köyhyyttä). Ruoka-avusta apua hakevien elämänlaatu on koko väestön elämänlaatuun verrattuna huomattavasti heikompaa. Naiset kokevat miehiä useammin terveytensä ja tulonsa riittämättömäksi. Syvimmät elämänlaadun vajeet – nälän, yksinäisyyden ja elämässä pärjäämättömyyden kokeminen – ovat miehillä yleisempiä. Naisilla huono-osaisuuden kokemista ennustaa erityisesti ikääntyminen, miehillä vuokralla asuminen ja alle sadan euron käteen jäävä tulo. Niin miehistä kuin naisista itsensä huono-osaisimmaksi kokevat työttömät, asunnottomat ja ruokaa viikoittain hakevat.

Asiasanat: Elämänlaatu, eriarvoisuus, huono-osaisuus, leipäjono, ruoka-apu, sukupuoli.

 

 

IN ENGLISH

Charity Food Aid as an Indicator of Gender and Social Inequalities in Finland 

Tuomo Laihiala & Maria Ohisalo

 

Abstract

The article explores food aid recipients (N = 3 474), one of the so-called hard-to-survey-groups, in terms of gender differences and quality of life (QOL) in Finland and compares it to the Finnish population at large. It also attends to socio-economic predictors of disadvantage. Food aid makes inequalities in a welfare state palpable: lonely, often middle-aged unemployed men face several QOL deficits (male-typical social exclusion). Women, in turn, face structural inequalities during their life course – those living alone, being single-parents, or older pensioners experience economic disadvantage and income inequality (female-typical poverty). Recipients of food aid report explicitly lower levels of QOL than the general population. The most disadvantaged are the unemployed and those who rely on food aid frequently. Women report lower levels of health and insufficient income more often than men. The deepest deficits in QOL are reported by men: they experience hunger and loneliness as well as have problems in coping in life. Women’s old age and men’s lowest monthly incomes as well as rental accommodation predict the highest levels of disadvantage.

 

Keywords: Charity food aid, experience of disadvantage, food banks, gender, inequality, quality of life.